Talvikauteen kannattaa varautua ennen kuin vahinko yllättää

alvi tuo kiinteistöille omat haasteensa. Pakkanen, lumi, jää ja lämpötilojen vaihtelut voivat paljastaa rakennuksesta asioita, joihin ei kesällä ole kiinnitetty huomiota.

Kaikkeen ei tietenkään voi varautua. Putki voi rikkoutua, lämmityksessä voi tulla häiriö tai vesivahinko voi sattua juuri silloin, kun kukaan ei ole paikalla.

Hyvällä valmistautumisella voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, **mitä tapahtuu sen jälkeen.

Kun kiinteistön riskikohdat on tunnistettu, yhteystiedot ovat ajan tasalla ja toimintatavoista on sovittu etukäteen, vahinkotilannetta ei tarvitse aloittaa selvittämällä, kuka tekee mitäkin.

Tämä säästää aikaa silloin, kun sitä on yleensä kaikkein vähiten.

Mitkä asiat kannattaa tarkistaa ennen pakkasia?

Taloyhtiössä ei tarvitse yrittää ennakoida jokaista mahdollista ongelmaa. Enemmän hyötyä on siitä, että tunnetaan kiinteistön olennaisimmat riskikohdat ja aiemmin havaitut puutteet.

Ennen talven tuloa on hyvä käydä läpi esimerkiksi:

• aiemmin havaitut kosteusjäljet ja vuotokohdat
• putkistoihin ja märkätiloihin liittyvät poikkeamat
• keskeneräiset korjaukset ja avoimet vahinkotapaukset
• kulkureittien, suojausten ja teknisten tilojen saavutettavuus
• huolto- ja saneerauskumppaneiden ajantasaiset yhteystiedot
• teknisten tilojen ja kulkureittien toimivuus

Kaikkea ei tarvitse korjata saman tien.

Oleellista on tunnistaa, mikä vaatii toimenpiteitä nyt, mikä voidaan ottaa mukaan suunnitelmalliseen kunnossapitoon ja mitä kannattaa ainakin seurata.

Jos esimerkiksi kosteusjälki tai muu epäselvä havainto on jo tiedossa, sen selvittäminen ennen talven vaikeuttamia olosuhteita voi olla huomattavasti helpompaa kuin asian selvittäminen kiireellisen vahingon jälkeen.

Vahingon sattuessa ensimmäinen kysymys on usein: mitä tehdään nyt?

Kun vesivahinko tai muu äkillinen vahinko tapahtuu, ensimmäiset minuutit ja tunnit ovat usein tärkeämpiä kuin se, mitä tehdään seuraavien viikkojen aikana.

Ensimmäiseksi pitää estää lisävahingot ja huolehtia turvallisuudesta. Sen jälkeen tarvitaan tieto siitä, mitä oikeastaan on tapahtunut ja kuinka laajasta vahingosta on kyse.

Tässä kohtaa hyvä toimintamalli helpottaa paljon.

On hyvä tietää etukäteen:

Kuka ottaa vahinkoilmoituksen vastaan?
Kuka tilaa kartoituksen?
Kuka tekee tarvittavat päätökset?
Kenelle tilanteesta ilmoitetaan?
Ja kuka vastaa korjaustöiden käynnistämisestä?

Kun nämä asiat ovat selvillä, aikaa ei kulu turhaan oikean henkilön etsimiseen.

Erityisesti iltaisin, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä selkeä toimintamalli voi olla kullanarvoinen.

Toimintamalliin kuuluu myös asukastiedotus. Ensimmäisessä viestissä kerrotaan, mitä on tapahtunut, mitä alueita tilanne koskee ja miten asukkaiden tulee toimia. Tietoja täydennetään kartoituksen ja työn etenemisen perusteella, jotta epävarmuus ei johda virheellisiin oletuksiin. Rauhallinen, säännöllinen ja tosiasioihin perustuva viestintä tukee samalla työmaan sujuvaa projektinhallintaa.

Rauhallinen viestintä vähentää epävarmuutta

Vahinkotilanteessa asukkaalle tärkeintä on yleensä tietää, mitä on tapahtunut ja mitä hänen pitää seuraavaksi tehdä.

Isännöitsijän näkökulmasta taas olennaista on saada riittävästi tietoa tilanteen laajuudesta ja siitä, miten asia etenee.

Kaikkea ei tarvitse tietää heti.

Itse asiassa vahinkotilanteessa on parempi kertoa avoimesti se, mikä tiedetään, kuin arvailla asioita, jotka selviävät vasta kartoituksessa.

”Tässä vaiheessa tiedämme tämän. Seuraavaksi selvitämme tämän. Palaamme asiaan, kun tiedämme enemmän.”

Tällainen viestintä on yksinkertaista, mutta se vähentää epävarmuutta huomattavasti.

Meille hyvä yhteydenpito tarkoittaa juuri tätä: tilaajan ei tarvitse arvailla, missä mennään.

Kotosanin vahinkosaneeraus- ja purkutyöt voidaan toteuttaa kokonaisuutena, johon sisältyvät tarpeen mukaan työalueen eristys, suojaus, purkutyöt, kuivaus tai kuivausvaiheen koordinointi, jälleenrakennus ja loppusiivous. Jos purettavissa rakenteissa voi esiintyä asbestia, asia selvitetään ennen purkutyön jatkamista ja työ suunnitellaan raporttien mukaisesti. Materiaalien lajittelu ja kierrätys kuuluvat vastuullisesti hallittuun toteutukseen.

Tilaajan näkökulmasta yksi johdonmukaisesti johdettu kokonaisuus helpottaa aikataulujen, kustannusten ja viestinnän seurantaa.

Hyvä valmistautuminen näkyy silloin, kun jotain tapahtuu

Talvikauteen varautumisessa ei lopulta ole kyse siitä, että kaikki mahdolliset vahingot pystyttäisiin estämään.

Niitä ei pystytä.

Kyse on siitä, että kun jotain tapahtuu, **tiedetään mitä tehdään seuraavaksi.

Kotosan toteuttaa purku- ja vahinkosaneeraustöitä erityisesti isännöitsijöille, taloyhtiöille ja kiinteistöalan ammattilaisille. Tarvittaessa kokonaisuus voidaan hoitaa kartoituksesta purkutöihin ja jälleenrakennukseen asti, myös LVIS-työt huomioiden.

Meille tärkeää on, että tilaajan ei tarvitse alkaa vahingon sattuessa rakentaa toimintamallia tyhjästä.

Kun yhteydenpito toimii, vastuut ovat selvillä ja hanke etenee suunnitelmallisesti, myös kiireellinen tilanne on huomattavasti helpompi hallita.

Hyvä rakennuskumppani ei poista kaikkia ongelmia. Se auttaa varmistamaan, että ongelmat hoidetaan silloin, kun niitä tulee vastaan.

Luotettava kumppani tukee taloyhtiötä kartoituksesta luovutukseen ja pitää tilaajan ajan tasalla työn etenemisestä.

Kotosan toteuttaa ensisijaisesti Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla vahinkosaneerauksia, purkutöitä, huoneistoremontteja ja muita rakennustöitä erityisesti isännöitsijöille, taloyhtiöille ja kiinteistöalan ammattilaisille.

Yrityksen toimintatapaan kuuluvat selkeä yhteydenpito, sovittujen asioiden noudattaminen ja tilaajan edun mukainen projektinhallinta. Kun talven riskit on kartoitettu ja toimintamalli sovittu ajoissa, vahinkoihin voidaan reagoida järjestelmällisesti myös kiireisessä tilanteessa.

Kotosan – tilaajan etua edustaen.